Kun ei vaan pysty! - ms-tauti ja aikaansaamiseen vaikeus
Onhan ollut kesä! Ja kevät. Ja talvi. Ja syksy. Ja koko viime vuosi. En edes aloita kirjoittamaan isosta K:sta, totean vain, että huh huh, ja ottakaa rokote! Se siitä. Olen ollut kirjoittamatta aika pitkään. Ei sillä, etteikö aiheita ja asiaa olisi ollut, vaan sillä, että oloni ja jaksamiseni on vaihdellut todella rajusti. Kaikkien jo tuttujen oireiden ja hankaluuksien lisäksi minulla heikkeni vasen puoli loppukeväästä ja se on vienyt voimavaroja yllättävän paljon. Huomasin, kuinka olin tottunut väsymykseen, vaikkakin fatiikkini on pahentunut, olin tottunut kipuihin ja kognitiivisiin haasteisiin, mutta fyysiset ongelmat ovat tähän asti rajoittuneet liikkumiseen ja jalkojen väsymiseen. Nyt olen opetellut arkea ”uudelleen”, koska koko kroppani vasen puoli ja vasen käsi puutui ja särki minulle aivan uudella tavalla. Onneksi tämä saattaa olla TOS-oireyhtymään liittyvää, mutta siinäkin yhtenä syynä voi olla ms-tauti. Yhtä kaikki, ja johtui mistä johtui, on ollut ikävää ja henkises